Jos olet rikosasiassa syytettynä (vastaajana) tai olet joutunut rikoksen uhriksi, olet oikeutettu saamaan asiantuntevaa oikeudellista apua. Ota tällöin yhteyttä Turussa sijaitsevaan toimistoomme, josta saat avuksesi rikosasianajajan, jolla on pitkä kokemus rikosasioiden hoitamisesta.
Avustajan tarve syntyy monesti jo esitutkintavaiheessa poliisin suorittaessa rikostutkintaa. Viimeistään avustajan tarve on käsillä siinä vaiheessa, kun asiaa käsitellään käräjäoikeudessa. Esitutkinnassa poliisin velvollisuutena on tiedustella ennen kuulustelun aloittamista, haluaako kuulusteltava avustajan paikalle.
Vähänkin vakavammissa rikosepäilyissä on syytä ainakin keskustella rikosasioita hoitavan asianajajan kanssa ennen kuulustelua. Aina asianajajan läsnäolo kuulustelutilanteessa ei kuitenkaan ole tarpeen. Nyrkkisääntönä voisi todeta, että jos vähänkin tuntuu siltä, että ei halua kuulustelua suoritettavan ilman avustajaa, on avustaja hyvä pyytää paikalle.
Poliisi voi ottaa kiinni rikoksesta epäillyn. Kiinnioton ensimmäistä vaihetta kutsutaan pidätykseksi. Pidätys perustuu poliisin päätökseen. Pidätettynä voidaan pitää enintään kiinniottopäivää seuraavaan kolmanteen päivään.
Mikäli tämän jälkeen kiinnipitämistä halutaan jatkaa, on poliisin tehtävä tuomioistuimelle vaatimus epäillyn vangitsemisesta. Käräjäoikeudessa järjestetään vangitsemiskäsittely, jossa epäilty joko määrätään vangittavaksi tai vapautetaan. Vangitseminen (tutkintavankeus) voi kestää pitkäänkin. Vangitsemisen edellytykset on kuitenkin mahdollista saattaa käräjäoikeuden tutkittavaksi määräajoin uudelleen.
Jos poliisi esitutkinnan perusteella tulee siihen tulokseen, että henkilöä on syytä epäillä rikoksesta, siirtää poliisi asian syyttäjälle syyteharkintaa varten. Mikäli syyttäjä syyteharkinnan tuloksena päättää nostaa syytteen, laatii syyttäjä haastehakemuksen ja siirtää sen vireille käräjäoikeuteen.
Käräjäoikeudessa rikosasiat käsitellään suullisessa istunnossa (vähäiset rikosasiat voidaan vastaajan suostumuksella käsitellä myös kirjallisessa menettelyssä), jonne vastaaja haastetaan paikalle. Osa rikosasioista voidaan käsitellä riippumatta siitä, saapuuko vastaaja paikalle istuntoon. Mikäli asia on sen kaltainen, että vastaajan on oltava henkilökohtaisesti läsnä istunnossa, määrätään vastaajalle poissaolon varalta uhkasakko.
Käräjäoikeus antaa tuomion joko heti istunnon päätyttyä tai myöhemmin ns. kansliatuomiona. Käräjäoikeuden tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen. Rikosasioissa, joissa rangaistukseksi on tuomittu sakkoa tai vankeutta vähemmän kuin kahdeksan kuukautta, on hovioikeudelta kuitenkin saatava jatkomenettelylupa ennen kuin hovioikeus ottaa valituksen käsiteltäväkseen.
Vakavissa rikoksissa voidaan vastaaja määrätä vangittavaksi heti tuomion antamisen jälkeen. Yleensä vankeusrangaistuksen täytäntöönpano ei kuitenkaan tapahdu heti tuomion antamisen jälkeen. Käräjäoikeus ei päätä vankeusrangaistuksen täytäntöönpanosta, vaan tästä huolehtivat eri viranomaiset.
Rikosasian vastaajalla on oikeus tuloista riippuen saada itselleen avustaja tarvittaessa valtion varoin. Avustaja tai puolustaja voidaan määrätä jo esitutkintavaiheessa. Ota yhteyttä, niin jutellaan tilanteestasi ja katsotaan yhdessä, millä tavoin asianajajamme lähtee sinua auttamaan.
Kiitos yhteydenotostasi.
Palaamme sinulle mahdollisimman pian.
Hups, viestiäsi lähetettäessä tapahtui virhe.
Yritä myöhemmin uudelleen.
”Asianajajan on oltava asiakkaalleen lojaali. Asianajaja on velvollinen lakia ja hyvää asianajajatapaa noudattaen parhaan kykynsä mukaan valvomaan asiakkaansa etua ja oikeutta.”
(Hyvää asianajajatapaa koskevat ohjeet 3.1 §)